Olipa mukavaa, että löysit Kuunvärinä-blogini.

Täällä kirjoittelen Kuun väristä ja värinästä, sen vaiheista ja siitä, kuinka se vaikuttaa minuun ja ehkä sinuunkin, joka ikinen päivä. Kuu valaisee minun elämänpolkuani, ehkä sinunkin.

Tämä Äiti Maa, sen kaunis luonto, kivet ja kristallit, kaikki kauniit kasvit tuoksuineen ja värineen, sekä kaikkea elämää ylläpitävät elementit, maa, ilma, tuli ja vesi, ovat myös lähellä sydäntäni, ehkä sinunkin. Niistä tarinoin myös.

Olen siis oman elämänkouluni opiskelija, niinkuin ehkä sinäkin. Opiskelen luonnossa kulkien, hiljaisuutta kuunnellen ja sitä tutkien. Oppaina vierelläni kulkevat oma enkeli ja yksisarvinen, sekä ihanat, iloiset ja kujeilevat luonnonhenget, jotka auttavat ja keventävät kulkuani joka ikinen päivä. Ehkä sinäkin aistit omat oppaasi.

Toivon, että viihdyt blogissani. Tutki ja ota vastaan rakkaudella jakamani pienet ajatuksen siemenet, kuinka sinäkin voit tehdä omasta matkastasi iloisempaa ja helpompaa, joka ikinen päivä.

Muistathan, että kun sinä voit hyvin, kaikki lähelläsi voivat hyvin ja jonain päivänä koko planeettamme voi hyvin.
Sinun ei tarvitse tehdä muuta kuin antaa oman valosi loistaa.
Sen värinä voi olla mikä itse sen haluat olevan.

maanantai 25. marraskuuta 2019

Pimeän hetki



Tämän pimeämmäksi ei yöllinen taivaankantemme enää voi muuttua. On vuoden toiseksi viimeinen uudenkuun aika, viimeinen onkin sitten jo vuodenkiertomme valoisammalla puolella, talvipäivänseisauksen jälkeen. Tämä uusikuu syntyy huomenna pimeän jo laskeuduttua jousimiehen tulienergiassa. On jälleen hyvä hetki hiljentyä kynttilän ääreen.
Uudenkuun kynttilän laajeneva lämpö ja valo antavat meille mahdollisuuden myös omien ajatusten ja tietoisuutemme laajentumiseen, jotta voisimme selkeämmin nähdä kaiken kokonaisuuden ja oman osamme siinä.
Ajatukset voivat ohjaantua pohtimaan elämän hankaliakin tilanteita, tämän uudenkuun energiassa voi löytyä ymmärrystä nähdä myös niiden merkitys ja ehkä ratkaisukin.
Jousimiehen uusikuu rohkaisee optimistiseen ajatteluun ja tuo näin toiveitamme myös lähemmäs todellisuuteen. Uskon ja toivon valaistessa mieltämme, voimme tuntea suurta kiitollisuutta. Uudenkuun kynttilän valossa tämän hetken kiitollisuuden aiheita laskiessa, voimme tuntea myös antamisen ilon energian, jota tämä vuoden pimeimpänä aikana syntyvä uusikuu vahvistaa valmistellen meitä jo lähestyvän joulun aikaan.

tiistai 12. marraskuuta 2019

Kiitos ihanasta kutsusta, mutta...



Voihan täydenkuun aika taas kerran. Olen saanut tänään kolme kutsua, joihin jokaiseen vastasin: "Kiitos ihanasta kutsusta, mutta...", vaikka jokainen niistä oli rakkaudellisella ajatuksella tarjotttu ja olisi ollut aivan ihanaa voida ottaa vastaan. Härkäkuupäivän energiassa huomasin ärsyyntyväni itselleni tosi kovasti, jota täydenkuun valtaisa kasvattava voima vain entisestään minussa kasvatti. Onneksi hetken tarpominen lumisessa metsässä Luna-koiran vietävänä antoi mahdollisuuden kaikki tuntemukset tuntea ja ymmärtää ainakin osan niiden välittämästä sanomasta. Pian tilalle tulikin tyyneys, rauha ja kiitollisuus.

Ymmärsin, että kieltäytyessäni olin kuitenkin tehnyt juuri niin kuin minulle itselleni tällä hetkellä oli parasta. Osallistuminen olisi vaatinut paljon järjestelyjä ja lopulta etukäteen niin ressaantuneena en olisi voinut nauttia ihanasta, kaivatusta seurasta, jota minulle tarjottiin. Ihana ajatus olisi näin kääntynyt arjessani aivan päinvastaiseksi. Löysin siis toimintani taustalta oman elämäni tämänhetkisen tärkeysjärjestyksen, enkä näinollen  voinut olla enää itsellenikään ärsyyntynyt.

Luonnon keskellä, sen levollisessa rauhassa ja tyyneydessä löysin myös sen vastauksen, mikä on minulle kaikkein tärkeintä. Tällä hetkellä siihen riittää ihan pieni, oma hetki. Kynttilä ja kahvikupponen, korvissa rauhoittava Moonlight Sonata, joka auttaa löytämään sanoja, joita tämä täydenkuun hetki pyytää minua kirjoittamaan. Vielä kun ihana Keijukuiskaaja lähetti avukseni pienen vihreämekkoisen ja tummahiuksisen keijukaisen, luonnosta löytämäni tyyneys ja rauha sai koristuksekseen keijujen kepeitä kipinöitä. Lunakin huomasi pienen Keijun saapumisen, se nosti päätään hetkeksi tyynyltä, heilautti häntää ja huokasi. Tarjosin olkapäällä kököttävälle Keijulle kahvihörpyt yksisarvismukistani ja molempia alkoi kikatuttamaan. Siitä syntyi tämä täydenkuun teksti.

Tämä täysikuu härän energiassa asettaa meidät pohtimaan elämämme rikkauksien, ajan, rahan ja energian tasapainoa. Jos vaakakuppi vähän heiluu, kannattaa muistaa, että lopulta kaikki on omista vapaista valinnoistamme kiinni. Tämän täydenkuun heijastamassa valossa ärsyyntynytkin härkä voi löytää tyyneyden ja rauhan. Kikattaja olkapäälläni pyytää vielä lisäämään, että myös keijut ja menninkäiset ovat tänään helposti tavoitettavissa, jos niin haluaa.
Heitäkin voi kutsua kylään, he tuskin kieltäytyvät.

Ihanaa täydenkuun aikaa sinulle <3 Margitilta