Olipa mukavaa, että löysit Kuunvärinä-blogini.

Täällä kirjoittelen Kuun väristä ja värinästä, sen vaiheista ja siitä, kuinka se vaikuttaa minuun ja ehkä sinuunkin, joka ikinen päivä. Kuu valaisee minun elämänpolkuani, ehkä sinunkin.

Tämä Äiti Maa, sen kaunis luonto, kivet ja kristallit, kaikki kauniit kasvit tuoksuineen ja värineen, sekä kaikkea elämää ylläpitävät elementit, maa, ilma, tuli ja vesi, ovat myös lähellä sydäntäni, ehkä sinunkin. Niistä tarinoin myös.

Olen siis oman elämänkouluni opiskelija, niinkuin ehkä sinäkin. Opiskelen luonnossa kulkien, hiljaisuutta kuunnellen ja sitä tutkien. Oppaina vierelläni kulkevat oma enkeli ja yksisarvinen, sekä ihanat, iloiset ja kujeilevat luonnonhenget, jotka auttavat ja keventävät kulkuani joka ikinen päivä. Ehkä sinäkin aistit omat oppaasi.

Toivon, että viihdyt blogissani. Tutki ja ota vastaan rakkaudella jakamani pienet ajatuksen siemenet, kuinka sinäkin voit tehdä omasta matkastasi iloisempaa ja helpompaa, joka ikinen päivä.

Muistathan, että kun sinä voit hyvin, kaikki lähelläsi voivat hyvin ja jonain päivänä koko planeettamme voi hyvin.
Sinun ei tarvitse tehdä muuta kuin antaa oman valosi loistaa.
Sen värinä voi olla mikä itse sen haluat olevan.

maanantai 8. helmikuuta 2016

Hiljaisuuteen opetellen

Tänään syntyy helmikuun uusikuu. Kuu on tuolloin vesimiehen tähtimerkissä ja ajankohtaan liittyy yksilöllisyys ja riippumattomuus, ideat, uudistukset ja keksinnöt sekä maailmanlaajuinen rakkaus ja havainnointikyky.
Päivät juuri ennen uudenkuun syntymistä ovat aikaa, jolloin on hyvä tehdä luopumistyötä, punnita elämää ja ajatuksia. Pohtia löytyykö itsestä jotain, ehkä vanhoihin uskomuksiin perustuvaa, ei itselle enää tarpeellista. Uusikuu auttaa meitä päästämään kaikesta tarpeettomasta rakkaudella irti.
Tuota rakkaudella irti päästämistä on nyt ajoittunut meidän perheemme elämään ihan kirjaimellisesti. Elämme hetkiä pikkukoiramme kanssa, jolloin omat ajatukset ja tuntemukset ovat todella suurennuslasin alla, kun etsii merkkejä, milloin on aika päästää lopullisesti irti. Suuri pelko on läsnä joka hetki, mutta samalla se on opettamassa kaikkein tärkeintä, hetkessä elämisen taitoa ja jokaisessa hetkessä rakkauden ja kiitollisuuden tuntemista. On ollut hyvä huomata, kuinka suurimmankin pelon voi todella muuntaa rakkaudeksi, koska loppujen lopuksi eihän muuta vaihtoehtoa ole. 
Suurena apuna minulla on tässä ollut arkkienkelit ja yksisarviset, joiden kanssa on luotu kaikkea ihanaa oman opettajani visualisaatiokurssilla. Päivittäisellä hetkeksi hiljentymisellä ja visualisaatiolla on suuri voima jokapäiväisissä asioissa jaksamisessa, asia joka niin helposti unohtuu. Hiljaisuudessa oman itsen kanssa löytyy vastaukset ihan kaikkeen. Asiat, jotka ovat unohtuneet arjen alle ja asiat, jotka ilmenevät uusina oivalluksina ja ideoina. Hiljaisuudesta voi löytää myös oman elämän tarkoitusta ja merkitystä sekä oivaltaa maailmankaikkeuden täydellistä asioitten ajoittamista. Kuinka kaikki liittyy kaikkeen.
Ja sydän täyttyy kiitollisuudesta. Yksin ei omien pelkojen kanssa tarvitse painia, koska koko maailmankaikkeus on lähellä, valmiina auttamaan niissä oppiläksyissä, joita oma sielumme on tähän elämään meille rakkaudella valinnut. Tunteita tänne on oppimaan tultu, ja koska niitä loppujen lopuksi on vain kaksi, rakkaus ja pelko, ei ole kovin vaikea valita, kummalla haluaa jokaisen hetken vuorokaudestaan täyttää.
Tänään on hyvä hetki sytyttää kynttilä, kuunnella hiljaisuutta ja ottaa vastaan maailmankaikkeuden rakkaus. 
Ihanaa uudenkuun päivää sinulle :) Margitilta