Tietoisuuden portailla taas istua nökötetään

Jotain on tapahtunut ja olen siitä äärimmäisen iloinen. 

Minulla on tapana aloittaa nämä uuden- ja täydenkuun päivityksiin valmistautuminen lukemalla aikaisempia blogitekstejä. Hyvin monesti olen huomannut, että samoja fiiliksiä on ollut aikaisempinakin vuosina. Joskus on tullut jopa tunne, että poljen paikoillani vuodesta toiseen, aina samaan vuodenaikaan käyn läpi samoja asioita, eikä elämä oikeasti muutu, vaikka töitä tietoisesti sen eteen olenkin kovasti tekevinäni.

Tänään lokakuun uudenkuun päivänä, minulla on viimein tunne, että olen uudella rappusella - viimein.

Mitä on tapahtunut?

Koko viime vuosi, siis ysivuosi 2016, tein mielestäni kovasti luopumista ja karsimista, jotta voisin heti uuden ykkösvuoden alusta alkaa luomaan ja vastaanottamaan kaikkea uutta ja ihanaa. Kun sama kurassa tarpominen omasta mielestäni kovasta tekemisestä ja tahtomisesta huolimatta vain jatkui, oli pakko pysähtyä miettimään, miten ihan oikeasti tämän oman elämän voisi muuttaa. 

Mietin elämäni kompastuskohtia, jotka aina ja aina uudelleen eteeni asettuivat ja totesin, että oppiakseni niiden minulle tarjoaman elämänoppiläksyn, minun on tehtävä jotain toisin kuin ennen, koska aikaisempi mielestäni oikea toimintatapa ei ole tuonut niihin ratkaisua. 

En enää lähtisi etsimään niihin ratkaisua itseni ulkopuolelta, vaan minusta itsestäni. Päätin siis muuttaa elämääni itse.

Ensimmäiseksi annoin jälleen kerran itselleni luvan pysähtyä. Egohan siitä ei tykännyt, vaan yritti edelleen piiskata minua tekemään, syyllisti kaikin tavoin, kun annoin periksi, hautasin unelmani, jonka eteen olin käyttänyt jo niin paljon aikaa, rahaa ja energiaa. Kuuntelin kuitenkin kehoani ja pysähdyin, annoin luonnon hoitaa minua. Hyvin pian huomasin, miten oloni keveni. Huomasin hengittäväni vapaammin ja elämän pohdiskelu arjessa onnistui ilman ponnisteluja. Ymmärsin, että unelma, jonka olin haudannut, olikin enemmän egoni kuin minun itseni unelma. Olin päästänyt sen salakavalasti lipsahtamaan elämääni ja määrittämään omakuvani ja -arvoni. Sen suojiin pakenin elämäni todellisia haasteita, joita syytin myös kaikesta jaksamattomuudestani.

Päätös elämäni muuttamisesta itse piti. Pienin, hyvin pienin askelin aloin sitä tekemään, vaatimatta itseltäni liikaa, tai vaatimatta muiden hyväksyntää, lupaa tai luottamusta. Opin, että riittää, kun minä itse hyväksyn itseni, annan itselleni luvan tehdä niinkuin minusta hyvälle ja oikealle minulle itselleni tuntuu ja luotan itseeni.

Vapaasti hengittäen, välittämättä mistään muusta, asiat alkoivat sujumaan paremmin.

Tänään ymmärrän, että hetkenä, jolloin pysähdyin ja egoni minulle ilkkui, että silloin lopetin myös oman kasvuni henkisenä ihmisenä, olikin se hetki, jolloin jo astuin uudelle rappuselle. Oma kehoni ja omat ajatukseni minua opettavat, minä itse ja omat elämänkokemukseni. Olen äärettömän iloinen siitä, että tämän kokemuksen myötä henkisestä kasvusta on tullut minulle ihan jokapäiväinen asia. Se ei ole asia, jota tavoittelen, vaan asia, jolla tavoin elän. Joka hetki. 

Tottakai tulee hetkiä, että minullakin paukkuu, mutta niin kuuluukin. Opin, että minullakin on oikeus sanoa oma mielipiteeni, pahastua, loukkaantua ja suuttuakin. Ja jos loukkaan, minullakin on oikeus pyytää ja saada anteeksi. 

Tänään on ihanaa huomata, miten ihan tavallisessa arjessani, eteeni tulvii enkelten, yksisarvisten ja luonnonhenkien viestejä. Luonnossa kulkiessa tottakai, mutta myös työssä ja kodin askareissa.  Aistin heidän läsnäolonsa nyt joka hetki. Se antaa voimaa myös kohdata niitä vanhoja tuttuja elämäni kompastuskohtia. Niilläkin on nyt uusi merkitys. Enää ei ole niin kiire etsiä kierto- tai ylitysmahdollisuutta, vaan siihen jopa tekee mieli hetkeksi jäädä. Kiittää mahdollisuudesta oppia ja kasvaa.  Vapaasti hengittäen, vaatimatta tai pakottamatta itseltä tai muilta yhtään mitään.

Tällä tietoisuuden rappusella on nyt hyvä minun nököttää. Ja sitten kun perusta tuntuu tarpeeksi turvalliselle, voi oma sisäinen lapseni lähteä tutkimusmatkalle, mitä seuraavalla askelmalla odottaa.

Tänä iltana syntyy jälleen uusikuu. Tämä lokakuun uusikuu syntyy ilmaelementin vaakamerkissä. Se antaa meille mahdollisuuden avata aistimme todelliselle kauneudelle ja rakkaudelle. Meitä ympäröivä lokakuinen riisuttu luontomme herätteleekin meitä havainnoimaan juuri tämän elämän peruselementin kaikessa yksinkertaisuudessaan. 

Pysähdy sinäkin tänään ja anna ilman koskettaa sinua. Oli se sitten seesteinen  ja seisahtunut, pakkasyötä kutsuva, tai raju ja ravisteleva, anna sen koskettaa sinua ja ravistaa pois kaikki ylimääräinen mikä ei ole sinua sisintä itseäsi. 
Tämän uudenkuun energiassa voit huomata, että silloin jää jäljelle kaikessa yksinkertaisuudessaan vain rakkaus. Ajattele hetki kaikkia niitä ihmisiä ja olentoja, joita olet rakastanut, joita rakastat ja joita toivoisit rakastavasi. 
Huomaathan, että tässä rakkauden energiassa on helpompi huomioida kauneus kaikessa. Ratkaista kaikki ristiriidat ja tuntea halua tehdä yhteistyötä jokainen omia lahjojaan hyväksikäyttäen kaikkein korkeimmaksi parhaaksi.
Tässäkin hetkessä ilmanhenget ympärilläsi auttavat sinua löytämään sen, minkä olet kadottanut, innostumaan siitä, mikä saa sydämesi iloitsemaan ja näkemään kaiken yhteisen merkityksen. Myös veden-, maan- ja tulen elementaalit, enkelit, yksisarviset ja muut valonauttajat ovat vierelläsi lähelläsi valmiina yhteistyöhön kanssasi.
Ja vaikka kuuta taivaalla tänä iltana ei näykään, voit aistia sen feminiinisen, rakkaudellisen energian. Sekin on lähelläsi ja käytettävissäsi aina.

Rakkauden energiaa tähänkin uudenkuun päivääsi <3 Margitilta

Perhosia ja leijonia

Tätä täydenkuun blogitekstiä kirjoittelen jo pari iltaa etuajassa, mutta niin kirkkaasti paistaa kuu taivalla jo nyt valaisten koko tienoon, että voisi hyvin kuvitella sen olevan jo täysi. Helmikuinen kuu on ihan täydellinen lauantain aamuyönä tarkalleen kello 2.33. Kuu on silloin leijonan tähtimerkissä ja sen energia auttaa meitä jokaista tavoittamaan omia päämääriä. Olethan siis valmiina ottamaan vastaan vaikka sen pari viikkoa sitten keltaisen kynttilän hehkuun lähettämäsi toive toteutuneena ;) Saattaa hyvin olla, että se tulee luoksesi jo nyt, tai sitten myöhemmin, kun on parempi ajankohta. 

Omaan tekemiseen tämä täydenkuun energia tulee kuin tilauksesta. Olenhan juuri tuolloin täydenkuun päivänä mukana Oulussa Ilon Valkeat-hyvinvointimessuilla. Olen ollut messuilla toki ennenkin, mutta en Kuunvärinän alla ja toki se jännittää kovasti. Menneinä vuosina oli huomattavasti painavammat kantamukset, kun lemmikkien muistokivien kanssa messuille mentiin, nyt mukanani kulkee vähän keveympää materiaalia. Jaksan hyvin kantaa oman ja oman open kirjat, eli Ulla Niskasen Henkistä tietä aloittelijoille ja Numerologia - energiaa ja sieluntietä sekä mun Tietoisuuden portailla - askelmina oman kehon chakrat. Pakkaanpa reppuuni myös omia ja muutaman muun Diana Cooper Foundationin opettajan kurssi- ym. matskua, joten jos Diana Cooper Foundationin toiminta muutenkin ja muuallakin sinua kiinnostaa, tule ihmeessä juttelemaan.

Helmikuun lopussa alkaa Pihtiputaalla ja Oulussa pyörimään mun Kompassi - kohti uutta-kurssit ja niistä mielelläni infoa halukkaille jaan. Kompassi-kurssit perustuvat pääosin Diana Cooper Foundationin Kohti Vuotta 2032-opetusmateriaaliin ja niistä saa paljon työkaluja oman elämän suuntaamiseen kohti uutta kultaista aikaa yhdessä ja yhteistyössä ihanan Äiti Maan, sen ihmeellisen luonnon ja valonauttajien kanssa.

Kompassi-kursseista löydät paljon lisätietoa täältä http://kuunvarina.blogspot.fi/p/kohti-vuotta-2032.html 

Kurssien aikataulut löytyvät sitten täältä http://kuunvarina.blogspot.fi/p/kurssikalenteri.html

Ja siinähän se tuli ilmi myös mun päämäärä, jota lauantaina lähden rohkeasti tavoittelemaan, täydenkuun täydellisessä energiassa: leijonan rohkeudella Kohti vuotta 2032.

Tavoittele sinä omaa päämäärääsi yhtä rohkeasti, jooko. Ja jos yhtään lohduttaa, voin kertoa, että vatsassani on perhosia ihan pilvin pimein, kuten ehkä sinunkin. Mutta tiedäthän sinäkin, että perhoset ovat enkelisi viestintuojia, joten sehän on ihan hyvä juttu. Ja aina voit pyytää arkkienkeli Urielia muuntamaan solar plexuksessa olevan pelkosi kultaiseksi viisaudeksi ja luottamukseksi omaan voimaasi ja myös siihen, että maailmankaikkeus kantaa meitä jokaista, juuri oikealla tavalla ja vauhdilla kohti kultaista päämääräämme. 

Marraskuun uusikuu

Marraskuun uusikuu syntyy ihan näillä hetkillä, tarkalleen kello 14.18 ja on silloin jousimiehen tähtikuviossa. Jousimiehen merkissä syntyvä kuu liittyy laajentumiseen, anteliaisuuteen, uskoon, toivoon, optimismiin, ymmärrykseen ja armoon. Ihania energioita meille siis jälleen tarjoillaan ja näillä onkin hyvä aloittaa joulukuu.

On hyvä hetki palauttaa mieleen lapsuuden joulujen taianomaisuus ja uskoa jälleen siihen, että ihmeitä voi ihan oikeasti tapahtua. On ihana antaa ja ottaa vastaan, tasapuolisesti. Ja olla itselle armollinen, jos kodin joka soppi ei ihan joulukuntoinen olekaan. Nyt kun kuu alkaa jälleen pikkuhiljaa kasvaa, on aika keskittyä joululeivonnaisten valmistamiseen ja kodin somistamiseen. Vaikka tämän vuoden paras joulukuusenkaatopäivä onkin jo ollut ja mennyt, nyt kasvavan kuun aikana otetut joulukuuset ja havukoristeet kestävät myös pitempään.

Uusikuu on aina uusi mahdollisuus, päästää irti tarpeetonta, luoda uutta ja ihanaa. 

Kuunvärinän sivuja pikkuhiljaa päivittelen ja lisäilen uusiakin sivuja, joita kannattaa käydä välillä kurkistelemassa, jos energiat kiinnostaa. Ihan uutena juttuna sieltä löytyy tarinaa elementeistä. Myös kiviä ja värejä lisäilen omille sivuilleen jatkossakin. 

Kivet ja värit löytyvät tottakai myös mun kirjasta, ihan vain vinkiksi joulutontuille. Vaikka siinä tarina alkaakin marraskuun mustasta, ehtii mukaan kiipeilyyn kyllä vielä joulukuussakin.

Joulukuun kalenteri on myös pitkään mielessä pyörinyt ja tänä vuonna aionkin sen toteuttaa. Eli Kuunvärinän facebook-sivuille laitan joka päivälle pikkuvinkin, kuinka joulunvalmistelut voi ajoittaa kuun mukaan. 

Tietoisuuden portailla - askelmina oman kehon chakrat

Hintelässä on vietetty tänään jännittäviä hetkiä. Tänään on ensimmäisen kirjani virallinen julkaisupäivä.

Pihtiputtaan pupunen on siis viimein vetänyt päänsä pois pensaasta. Se on oppinut, että oikeasti elämässä on ainoastaan kyse siitä, että rohkaistuu elämään omanlaistansa elämää ja tekee sitä mikä itsestä hyvälle ja oikealle tuntuu, joka ikinen päivä. Se on myös oppinut kuuntelemaan oman kehonsa kertomaa, omaa sisintään ja myös valon auttajia, joita sen ympärillä on. Tästä kaikesta kertoo myös Tietoisuuden portailla - askelmina oman kehon chakrat - eli mun kirja. 
Jos aiheet kiinnostaa, tänään kirja on virallisesti saatavilla. Voit ostaa sen minulta tai kustantajaltani 17.Julkaisut ja sen Seitsemastoista-kaupasta, kun se avautuu. Kirja löytyy myös Adlibriksestä, Akateemisesta-, Suomalaisesta ja Info-kirjakaupoista. E-kirjan saat minulta tai kustantajaltani. Kirjan hinta on 26€ + postikulut 7€. E-kirjan hinta on 15€.

Pihtiputtaan pupunen oppi tänään myös yhden uuden asian pelosta. Se oppi, että pelon voi voittaa myös tekemällä jotain vieläkin pelottavampaa. Ja koska elämässäni, kuten myös sinun elämässäsi, kaikki liittyy kaikkeen, niin tämäkin pelottava asia oli yksi askelma matkalla unelman toteutumiseen. Se on tarpeeksi suuri syy olla laittamatta päätä pensaaseen, niinkuin pienet pupuset joskus tekevät.