Kaunista huomista uudenkuun päivää sinulle. Ryhtyessäni pitkästä aikaa kirjoittamaan juuri tätä uudenkuun päivitystä, huomasin, että pitkän tauon jälkeen sanoja on vähän vaikea hakea. Niinpä kävin kurkistamassa, mitä on vuosi sitten tähän samaan ajankohtaan tullut kirjoitettua ja päätin julkaista tänään saman tekstin. Tänään se sopii kirjaimellisesti omaan elämääni, toivottavasti sinäkin löydät sieltä itsellesi sopivia rakennuspalikoita.
"Tänään syntyvä uusikuu kauriin tähtimerkissä vahvistaa uusia pyrkimyksiä ja rakenteita. Jos siis tosissasi haluat luoda elämääsi jotain uutta, ihan perustuksia myöten, nyt on sen hetki.
Jos luovat rakennussuunnitelmasi eivät mene heti läpi, ei kannata antaa periksi. Uusikuu kauriissa auttaa diplomaattiseen yhteistyöhön auktoriteettien ja organisaatioiden kanssa. Se auttaa hyväksymään ja kunnioittamaan sääntöjä ja tarpeen tullen muokkamaan niitä uuteen aikaan sopivimmiksi, vilpittömästi ja oikeudenmukaisesti jokaista osapuolta kohtaan. Näin jokaisella on mahdollisuus oppia uutta. Koska matka kohti uutta ja parempaa ei aina välttämättä ole helppoa, tämä uusikuu vahvistaa myös kärsivällisyyttä ja kestävyyttä sekä itsekuria, jotta jaksamme uskoa ja tavoitella juuri sitä lopputulosta, joita rakennussuunnitelmiimme on piirretty.
Ja koska olemme tänään kaikki yhdessä rakentamassa tälle planeetalle oikeasti uutta ja parempaa aikaa, voi vanhat uskomukset heittää pois viimeistään nyt. Ilolla ja rakkaudella tehty työ oman sielunsuunnitelmamme toteuttamiseksi, kukin omaa polkua kulkien ja toinen toistaan kunnioittaen ja tukien, voimme yhdessä saada aikaan huikean lopputuloksen. Mielikuva tuosta kauniista rakennuksesta, uudesta maailmasta, on tallessa jokaisella meistä, oman sielumme sopukassa ja sen ovi odottaa hetkeä, jolloin rohkaistumme avaamaan sen.
Tänään haluan muistuttaa sinua ja samalla itseäni siitä, että kun elämäsi rakennussuunnitelmia teet, tee ne suuresti. Uhmaa egosi kyseenalaistamista ja epäilystä kyvyistäsi ja selviytymisestäsi. Kuuntele sen sijaan tarkoin sisintäsi, ne pienimmätkin kuiskailut, joita kuulet. Ne ovat kuiskailuja kaukaa, sieltä mistä olet tullut ja mihin olet menossa. Ne antavat sinulle jo tähän päivään ohjeet, kuinka elämääsi voit parhaalla mahdollisella tavalla rakentaa, jos vain rohkenet ne jo nyt ottaa huomioon. Ne vahvistuvat matkasi varrella ja siitä tiedät, että elämän rakentamisesi sujuu juuri niinkuin pitääkin. Tunnistat sen myös oman ilon ja innostumisen energiastasi, jolla jokaista päivääsi elät.
Muistathan myös, että rakennussuunnitelmiin voi aina tehdä muutoksia, jos tarve vaatii. Voit purkaa pois jo jotain rakentamaasi, jos huomaat, ettei se toimikaan enää elämäsi kokonaisuudessa. Voit myös lisätä rakennukseesi huoneita, jopa kerroksia, jotta ne pienimmätkin kuiskaukset, suurimmat haaveesi, mahtuvat tähän elämäsi luomukseen."
Löysitkö rakennuspalikoita? Jos vielä jaksat lukea, kerron miten tämä uudenkuun aika sopii minun elämäni rakennussuunnitelmiin niin hyvin. Koko viime vuoden ajan on ollut tiedossani ja ymmärryksessäni se, että viimeistään nyt tarvitaan muutosta. Onneksi elämä järjesti niin suuret haasteet, että lempeä rapuihminenkin viimein hermostui ja sai rohkeuden vaatia ja myös toteuttaa ne tarvittavat muutokset. Tottakai se pelotti ja pelottaa vieläkin, mutta usko siihen, että parempaa kohti voimme kaikki vielä kulkea, himmentää tuota pelkoajatusta.
Olen käytännössä toiminut oman äitini omaishoitajana jo usean vuoden ajan. Viime aikoina myös kotisairaanhoito on auttanut parhaansa mukaan, ja olen siitä äärimmäisen kiitollinen, vaikka loppupelissä kaikki ei ehkä ihan mennytkään äidille parhaalla mahdollisella tavalla. Loppukesän ja syksyn viimeiset haasteet, kun kotisairaanhoidon lääkäri oli purkanut neurologin määräämät kroonisen migreeninestolääkkeet äidiltä kokonaan pois ja saatiin näin äiti taas riippuvaiseksi kipu- ja täsmälääkkeistä, asettivat minut ja myös äitini lopulta siihen valintatilanteeseen, mikä on molemmille parasta.
Muutin muutamaksi viikoksi äidin luo, saimme ajan lääkärille, joka laittoi jälleen estolääkityksen toimintaan ja sen jälkeen äiti pääsi pikkuhiljaa eroon kipu- ja täsmälääkkeistä.
Aloimme siis rakentamaan uutta. Juuri jouluksi äidille valmistui uusi koti meidän kotimme pihapiiriin, jossa hän voi edelleen jatkaa omaa, itsenäistä elämäänsä toivottavasti mahdollisimman pitkään, niin että voin olla läsnä ja lähellä koko ajan. Eilen tehtiin käyttöönottokatselmus ja totuttelu uuteen voi nyt alkaa.
Olen siis nyt omasta valinnastani virallisesti äitini omaishoitaja. Tiedän, että se tulee muuttamaan oman egoni suunnitelmia ja vaikuttamaan kirjoitustyöhöni tavalla, jota en vielä muutama vuosi sitten olisi voinut aavistaa, mutta jonka tiedän olevan hyväksi myös minulle.
Äidin äiti sanoi joskus viisaita sanoja: "Kahdesta pahasta voi aina valita sen pienemmän pahan." Äidillä ja minulla se suurempi paha olisi ollut äidin laitostuminen väärän lääkityksen myötä. Ja just nyt kirjoittaminenkin tuntuu hyvältä.
Olen siis äärimmäisen kiitollinen tästä hetkestä. Toivon sinulle, oman elämäsi rakennusmestarille sitä samaa.
