Olipa mukavaa, että löysit Kuunvärinä-blogini.

Täällä kirjoittelen Kuun väristä ja värinästä, sen vaiheista ja siitä, kuinka se vaikuttaa minuun ja ehkä sinuunkin, joka ikinen päivä. Kuu valaisee minun elämänpolkuani, ehkä sinunkin.

Tämä Äiti Maa, sen kaunis luonto, kivet ja kristallit, kaikki kauniit kasvit tuoksuineen ja värineen, sekä kaikkea elämää ylläpitävät elementit, maa, ilma, tuli ja vesi, ovat myös lähellä sydäntäni, ehkä sinunkin. Niistä tarinoin myös.

Olen siis oman elämänkouluni opiskelija, niinkuin ehkä sinäkin. Opiskelen luonnossa kulkien, hiljaisuutta kuunnellen ja sitä tutkien. Oppaina vierelläni kulkevat oma enkeli ja yksisarvinen, sekä ihanat, iloiset ja kujeilevat luonnonhenget, jotka auttavat ja keventävät kulkuani joka ikinen päivä. Ehkä sinäkin aistit omat oppaasi.

Toivon, että viihdyt blogissani. Tutki ja ota vastaan rakkaudella jakamani pienet ajatuksen siemenet, kuinka sinäkin voit tehdä omasta matkastasi iloisempaa ja helpompaa, joka ikinen päivä.

Muistathan, että kun sinä voit hyvin, kaikki lähelläsi voivat hyvin ja jonain päivänä koko planeettamme voi hyvin.
Sinun ei tarvitse tehdä muuta kuin antaa oman valosi loistaa.
Sen värinä voi olla mikä itse sen haluat olevan.

torstai 12. tammikuuta 2017

Ykkösvuoden ihanat yksisarviset

Kyllä, todellakin uudella energialla lähti tämä ykkösvuosi käyntiin heti ja välittömästi, niin hyvässä kuin pahassakin. 
Jotain käsittämätöntä jäi jostain, ehkä tosi kaukaakin, kuitenkin mukaan roikkumaan. Tuntemuksia ja pahaa oloa, epäilystä ja syyllisyyttä jostain, mitä ei ole taatusti itse tehnyt. Se saa odotetun innon ja uuden aloittamisen halun kummasti laantumaan, enkä oikein ymmärrä miksi. Kenen lupaa ja mihin tässä vielä odotellaan? Tulee taas se kärsimätön olo ja pettymys, kun asiat eivät menekään just niinkuin olis itse halunnut, just silloin ku olis itse halunnut. Ja sitten sitä epäilee jo itseäänkin ja ihan kaikkea, apujoukkoja ympärillä. Nuo tunteet saavat vatsan kipeäksi, ihan oikeasti, tottakai, vatsassa sulattelemme paitsi ruuan, myös kaikki tunteemme ja kokemuksemme. Tämä ei ole enää jouluruuan syytä.
Samaan aikaan vatsassa tuntuu myös toisenlaista lepatusta. Sellaista kuplivaa, ilon ja odotuksen energiaa, jota enkelten ja erityisesti kujeilevien yksisarvisten järjestämät viestit ja merkit vahvistavat. Siitä onneksi tietää, että ne apujoukot on ympärillä läsnä koko ajan. 
Yksisarvisten energia on tänään läsnä hyvin vahvasti, eilen 11.1. vietettiin yksisarvisten päivää. Yksisarviset auttavat meitä löytämään oman elämänpolkumme, jota kulkemalla voimme parhaalla mahdollisella tavalla, ilon kautta, toteuttaa oman sielumme tehtävän, oman sielunsuunnitelmamme toteutumisen. Nimenomaan vatsanpohjassa tuntuva kupliva ilo ja innostus ovat meille tienviittana oikeaan suuntaan. Sitä pitäisi vain rohkeasti seurata. Onneksi yksisarviset antavat meille myös tätä rohkeutta ja määrätietoisuutta, huumorintajuisina vekkuleina saattavat jopa tuupata ja töytäistä meitä tarpeen vaatiessa eteenpäin.
Yksisarvisyhteyksemme vahvistuvat aina täydenkuun aikaan. Siitäkin syystä tänään täydenkuun ajoittuminen heti yksisarvisten päivän jälkeen, saa tämän puhtaan valkoisen valon, kullan-, hopean- ja sateenkaarenvärisine kipunoineen tuntumaan nyt erityisen voimakkaana.
Jos haluat tunnustella sitä enemmän, sujauta yllesi arkkienkeli Mikaelin sininen suojeluksen viitta ja mene ulos luontoon, siellä yksisarviset viihtyvät luonnon elementtien ja elementaalien ympäröimänä. Jos haluat tavata oman yksisarvisesi, kerro se hänelle omin ajatuksin, muuten hän ei voi sinua lähestyä. 
Täysikuu kipuaa taivaallemme ravun tähtimerkissä voimistaen kaikkia tunteitamme, joten kokemuksestasi saattaa tulla hyvinkin voimakas. Omiin vatsanpohjatunteisiin kannattaa kuitenkin rohkeasti luottaa, joka ikinen päivä. Tämä täysikuu tukee meitä siinä kaikin tavoin, voimisten ja samalla vakauttaen.



Ihania yksisarvisten ja täydenkuun energioita 
juuri sinulle <3 Margitilta