Juoksumatoilla taas

Kuinkas on uudet värähtelytasot chakroissanne alkaneet hurisemaan?

Saunan kuistilla puhuttiin paljon siitä, miten tuntuu niinkuin heinä- ja elokuun alun helteet olisivat ladanneet meidät energiaa ihan täyteen, mutta toisaalta taas nollanneet mielen ihan kokonaan. Päällimmäisenä tuntuu olevan tunne, että nyt on juoksumatto pysähtynyt ja tajuaa, että seisoo ihan siinä samassa pisteessä, samojen ajatusten kanssa kuin tasan vuosi sitten. Ei siis ihme, että olo on vähän typertynyt, pettynyt ja turhautunutkin.
Mutta eikös se mene niin, että kun tosissaan treenaa, on pakko pitää lepoviikko (tässä tapauksessa kuukausi), jotta keho ja mieli saa ajan levätä ja nollaantua, toipua kovasta työstä, jotta se voi nousta uudelle tasolle oikeasti kehittyäkseen ja kasvaakseen.
Siinä tapauksessa, typykät, kääntäkääpä katse nyt siihen alla olevaan juoksumattoon tai mikä treenihärpäke se sitten itsekullakin onkaan. Ootteko ihan varmoja, että siinä on sama vuosimalli ja tehot, kuin siinä missä viime elokuussa seistä nöpötitte?
Nii-in, jos alkaa nyt vähän huimaamaan ja pelottamaan, muistakaapa se, että on ne tehot teilläkin nyt korkeammalla. Tarkistakaa oma päämäärä, kiinnittäkää tiukka katse kohti sitä ja eikun menoksi taas!
Vitsi, mähän kuulostan ihan personal treineriltä =D

Itselläni alkoi matto pyörimään kyllä heti ja välittömästi, ja tuntuu, että sekaan heitetään samantien jyriseviä kiviä ja tikareita, joita yrittää parhaansa mukaan tässä väistellä taas.
Mutta kyllä tämä tästä. Vielä kun joku viisas kertoisi, miten näitä uusia tehojaan osaisi käytännössä soveltaa ilman, että ihmiset vetää heti herneet nenään, kun ei lähdekään mukaan
siihen vanhan rypemiseen... 

Vaikeaa on hyväksyä se, että toisen ihmisen asioihin ja valintoihin, oli hän sitten kuinka rakas tahansa, ei voi mennä puuttumaan. Ainoa asia, jonka voi tehdä on rakastaa ja kunnioittaa ja lähettää siunaavia, hyviä ajatuksia rakkaan tueksi hänen korkeimmaksi parhaakseen. Oman egon irrottaminen toisen asioista on joskus vaikeaa.

No kai se on niin, että kompuroida saa, ja pitääkin, mutta periksi ei saa antaa. Kyllähän ne polvet tutisee ja solar plexuksessa tuntuu tuttuja pelkotuntemuksia ja vaikka mitä, mutta minä luulen, että ne johtuu kahvista. 

Enkelit muistuttaa pitämään hyvän huolen kropasta ja huolehtimaan omista suojista, ettei alemmat värähtelyt pääse tarttumaan auraan. Sitä muistutan teille myös.
Ja tärkeää on antaa kiitos itselle. Heti kun huomaa, että suhtautuminen vanhaan tuttuun on vähänkään muuttunut positiivisempaan suuntaan ja pystyy löytämään kolhuista sen rakkaudellisen opetuksen, silloin on aika palkita itsensä.

Parin viikon päästä, torstaina 28.8. klo: 18.00
palataan saunan kuistille jälleen.
Sinne kutsutaan mukaan myös Korkeimmat Minät ja Delfiinit,
näillä näkymin, eihän sitä koskaan tiedä, mitä tässä välissä taas ehtii tapahtumaan,
mutta silloin toivottavasti nähdään!