Toivottavasti itseluottamuksesi on nyt yhtä kirkas kuin tänään taivaalla loistava täysikuu. Tämä huhtikuun täysikuu on vaa'an tähtimerkissä ja sen energia vahvistaa edelleen omaa itseluottamustasi ja vahvuuttasi. Tämän täydenkuun energiassa onkin hyvä aika tehdä päätöksiä ja tuoda rohkeasti julki oma mielipiteesi. Jos tunnet, ettei sinua ja mielipiteitäsi kunnioiteta tarpeeksi, tämän kuun energiassa on helppo myös pyytää ansaitsemaasi oikeutta. Olethan yhtä arvokas kuin kaikki muutkin.
Itsensä arvostaminen ei ole välttämättä aina ihan helppo juttu, vaikka sen pitäisi olla itsestäänselvyys meille jokaiselle. On paljon helpompaa antaa elämänohjeita ja kannustusta ystävälle, kuin noudattaa itse omia neuvojaan. Olen hyvä antamaan neuvoja toisille. Niistä tärkein on: toimi niinkuin sanon, älä niinkuin itse teen. Tähän asti olen huumorilla hyväksynyt tämän ohjeeni itsekin, mutta nyt on oma elämä tullut juuri siihen kasvupisteeseen, että huumorillakaan ei enää selviä, vaan on pakko pysähtyä pohtimaan omaa toimintaani.
Kuvittelen siis itseni pieneksi sinisiipiseksi keijukaiseksi ja pyrähdän puun oksalle istumaan. Tarkkailen sieltä itseäni. Katselen, mitä olen kokenut ja kuinka olen toiminut. Voin huomata ja hyväksyä myös tekemäni virheet, koska näen, etten olisi niillä kokemuksillani siinä tilanteessa voinut toisin toimia. Pystyn ymmärtämään, mikä oppi kokemuksiini ja tilanteeseen sisältyy ja kuinka olen sen ottanut vastaan. Voin myös nähdä ratkaisun, joka auttaa minua eteenpäin juuri niinkuin tällä hetkellä on parasta. Puun oksalla heiluttelen edelleen jalkojani ja ymmärrän, että tuon tyypin on muutettava jotain ja se on syvälle, todella syvälle haudattu vanha opittu uskomus, että hänen on aina ajateltava ensin toista ja toimittava aina niinkuin toiselle on parasta.
Tämä ymmärrys mielessäni hyppään alas puun oksalta ja asetun jälleen omaan kehooni. Tässä vaiheessa oman egoni olisi todella helppo alkaa puolustamaan vanhaa uskomustani oikeaksi jälleen, jotta halvaantuisin edelleen tähän paikkaan ja jatkaisin toimintaani niinkuin tähänkin asti, uhrautuen toisen puolesta. Mutta minä vilkaisen ylös, sinne puun oksalle ja näen siellä sen pienen sinisiipisen keijukaisen, ja tunnen, että rakastan ja arvostan sitä niin paljon, että haluan ja voin murtaa vanhan uskomuksen.
Tämän täydenkuun energiaan tukeutuen ja siitä voimaa saaden, teen siis päätöksen, että kunnioitan ja arvostan itseäni, omaa aikaani ja omaa energiaani. Olenhan yhtä arvokas kuin kaikki muutkin.
Tee sinä tänään sama päätös.
Itsensä arvostaminen ei ole välttämättä aina ihan helppo juttu, vaikka sen pitäisi olla itsestäänselvyys meille jokaiselle. On paljon helpompaa antaa elämänohjeita ja kannustusta ystävälle, kuin noudattaa itse omia neuvojaan. Olen hyvä antamaan neuvoja toisille. Niistä tärkein on: toimi niinkuin sanon, älä niinkuin itse teen. Tähän asti olen huumorilla hyväksynyt tämän ohjeeni itsekin, mutta nyt on oma elämä tullut juuri siihen kasvupisteeseen, että huumorillakaan ei enää selviä, vaan on pakko pysähtyä pohtimaan omaa toimintaani.
Kuvittelen siis itseni pieneksi sinisiipiseksi keijukaiseksi ja pyrähdän puun oksalle istumaan. Tarkkailen sieltä itseäni. Katselen, mitä olen kokenut ja kuinka olen toiminut. Voin huomata ja hyväksyä myös tekemäni virheet, koska näen, etten olisi niillä kokemuksillani siinä tilanteessa voinut toisin toimia. Pystyn ymmärtämään, mikä oppi kokemuksiini ja tilanteeseen sisältyy ja kuinka olen sen ottanut vastaan. Voin myös nähdä ratkaisun, joka auttaa minua eteenpäin juuri niinkuin tällä hetkellä on parasta. Puun oksalla heiluttelen edelleen jalkojani ja ymmärrän, että tuon tyypin on muutettava jotain ja se on syvälle, todella syvälle haudattu vanha opittu uskomus, että hänen on aina ajateltava ensin toista ja toimittava aina niinkuin toiselle on parasta.
Tämä ymmärrys mielessäni hyppään alas puun oksalta ja asetun jälleen omaan kehooni. Tässä vaiheessa oman egoni olisi todella helppo alkaa puolustamaan vanhaa uskomustani oikeaksi jälleen, jotta halvaantuisin edelleen tähän paikkaan ja jatkaisin toimintaani niinkuin tähänkin asti, uhrautuen toisen puolesta. Mutta minä vilkaisen ylös, sinne puun oksalle ja näen siellä sen pienen sinisiipisen keijukaisen, ja tunnen, että rakastan ja arvostan sitä niin paljon, että haluan ja voin murtaa vanhan uskomuksen.
Tämän täydenkuun energiaan tukeutuen ja siitä voimaa saaden, teen siis päätöksen, että kunnioitan ja arvostan itseäni, omaa aikaani ja omaa energiaani. Olenhan yhtä arvokas kuin kaikki muutkin.
Tee sinä tänään sama päätös.
