Olipa mukavaa, että löysit Kuunvärinä-blogini.

Täällä kirjoittelen Kuun väristä ja värinästä, sen vaiheista ja siitä, kuinka se vaikuttaa minuun ja ehkä sinuunkin, joka ikinen päivä. Kuu valaisee minun elämänpolkuani, ehkä sinunkin.

Tämä Äiti Maa, sen kaunis luonto, kivet ja kristallit, kaikki kauniit kasvit tuoksuineen ja värineen, sekä kaikkea elämää ylläpitävät elementit, maa, ilma, tuli ja vesi, ovat myös lähellä sydäntäni, ehkä sinunkin. Niistä tarinoin myös.

Olen siis oman elämänkouluni opiskelija, niinkuin ehkä sinäkin. Opiskelen luonnossa kulkien, hiljaisuutta kuunnellen ja sitä tutkien. Oppaina vierelläni kulkevat oma enkeli ja yksisarvinen, sekä ihanat, iloiset ja kujeilevat luonnonhenget, jotka auttavat ja keventävät kulkuani joka ikinen päivä. Ehkä sinäkin aistit omat oppaasi.

Toivon, että viihdyt blogissani. Tutki ja ota vastaan rakkaudella jakamani pienet ajatuksen siemenet, kuinka sinäkin voit tehdä omasta matkastasi iloisempaa ja helpompaa, joka ikinen päivä.

Muistathan, että kun sinä voit hyvin, kaikki lähelläsi voivat hyvin ja jonain päivänä koko planeettamme voi hyvin.
Sinun ei tarvitse tehdä muuta kuin antaa oman valosi loistaa.
Sen värinä voi olla mikä itse sen haluat olevan.

lauantai 21. joulukuuta 2013

Joulunpunainen haastoi minutkin

Ihan pakko myöntää, että tässä kuluneen parin viikon aikana olen miettinyt, että mihinkähän soppaan sitä on tullut lusikka laitettua. Silloin kun tähän viimein rohkaistuin ja aloin väri-iltoja suunnittelemaan ja toteuttamaan ihan tosissani, ajattelin, että eihän siinä muuta kuin kasaan vain yhteen kaiken opiskelemani materiaalin aina väri kerrallaan. 
Niin tein tämän punaisen ja juurichakran kanssa ja samaan aikaan jostain kumman syystä, elämääni tulla tupsahti asioita, jotka ovat pakottaneet minut käymään läpi omassa päässäni lähes kaikki juurichakraan liittyvät asiat.

Perheeseemme tuli uusi jäsen. Ihan sen kummemmin ennalta suunnittelematta, tosin kuukausi sitten olin kirjoittanut päiväkirjaani: " Nyt tiedän, että haluan meillekin ison koiran."
Sitä saa mitä tilaa...
Kun koiraa meille tarjottiin, mietin kaikki mahdolliset syyt, miksi se ei tulisi onnistumaan. Viimeinen ajatus oli se, että sille on jo joku antanut nimen, enkä voi itse antaa sitä nimeä, jonka koiralleni haluaisin antaa.
Kun koira meille tuli ensi kertaa tutustumiskäynnille, se tuli lempeästi luokseni, antoi tassua ja esittäytyi. Kysyin kasvattajalta sen nimeä ja hän vastasi: Luna.
Niin. Se joku oli sitten antanut koiralle juuri sen nimen, jonka minä olisin halunnutkin sille antaa.
Lunasta kasvaa iso koira, jonka vaistot ohjaavat sitä turvaamaan oman laumansa jäsenet. Tiedän sen tuovan meille turvaa, mutta samalla se haastaa minut. Olenko minä tarpeeksi vahva seisomaan omilla jaloillani ja kasvattamaan ison koiran? Tiedän, että olen, mutta en vielä ihan itse sitä usko. Mutta sen tiedän, että opin ja haluan ja pystyn tähän. Luna on tullut elämääni muistuttamaan minua juuri siitä.
Luna antaa minulle myös toisenlaista turvaa.Kun meidän kymmenvuotiaasta pikkukoirastamme aika jättää, pystyn edelleen seisomaan murtumatta.
Näin minä sen mietin ja nyt viikon uuden yhteiselon jälkeen olen kiitollinen siitä, että en antanut pienen, pelokkaan arkiminäni päättää olla tarjoamatta Lunalle mahdollisuutta.

Kuluneen parin viikon aikana olen myös päästänyt lopullisesti irti lapsuudenkodistani ja ihan kaikista siihen liittyvistä muistoista. Kotipaikkani on ollut myynnissä jo pari vuotta ja olen itkenyt ja rukoillut, että sen joku haluaisi kodikseen ottaa.
Nyt otti. Ihanan helpottavaa päästää irti sellaista mitä en enää tarvitse. Varsinkin kun tiedän, että kun päästää irti vanhasta, samalla antaa tilaa uusille asioille elämässään.

Lisäksi olen saanut kokea monia ihania asioita, jotka ovat vahvistaneet sitä uskoa, että maailmankaikkeus kyllä huolehtii ja kantaa minua eteenpäin. Kunhan vain huolehdin siitä, että teen sitä, mikä on minulle itselleni hyväksi ja kuuntelen itseäni.
Sitä olen tehnyt.

Tänään on talviseisauksen päivä,joka kehottaa meitä jokaista heittämään mielestä pois kaikki turha ja hiljentymään ja viettämään valon juhlaa. Niin teen minäkin. Pöydällä palaa valkoinen kynttilä, juhlistaen valon voittoa. 
Joulusiivoukset, leipomiset ja kaikki perinteinen joulutekeminen on pipareita lukuunottamatta vielä tekemättä, mutta tämä joulu onkin erilainen. Ajattelin pyytää joulun enkelit mukaan jouluvalmisteluihin, niin joulu tulee varmasti meidänkin kotiin.
Itseasiassa, minusta vähän tuntuu että joulu on jo meillä.

Kulunut vuosi,uuden ajan ensimmäinen, on opettanut minulle sen, että pitää olla tarkkana mitä toivoo, koska toiveilla on taipumus toteutua. Henkäisin nimittäin joskus heikkona hetkenä senkin, että jos saisin  viettää jouluni niin kuin itse haluan, olisin ihan rauhassa, kuusen alla, koiran kanssa. Maailmankaikkeus yhdisti fiksusti kaksi toivettani yhteen, eli vietän sen koirien kanssa.

Tarja Turusen joululevyltä löytyvin sanoin haluan toivottaa myös sinulle rauhaisaa joulunaikaa ja kaikki toiveesi täyttävää alkavaa vuotta.



Emme ehkä voi nähdä,kuulla tai koskettaa heitä enää.
Saatamme jopa unohtaa heidät hetkeksi.
Kuitenkin he ovat aina luonamme ja jouluisin he tulevat paljon lähemmäksi heitä. Joskus voimme jopa tuntea heidän henkäyksensä ensilumen laskeutuessa.
Toivon, että tänä jouluna sinä voit tavoittaa oman enkelisi ja jakaa unelmasi hänen kanssaan.
Sillä niinkuin me, enkelitkin unelmoivat.

Lämmin joulunpunainen halaus sinulle
Margitilta

torstai 12. joulukuuta 2013

Joulukuun väri-ilta

Mietin vain, että missähän universumissa ja ajassa tässä eletään. Niin, joulukuun kahdestoista on tänään ja tähän aikaan on tottunut yleensä liittämään lumen valkoisen, taivaan mustan ja joulun punaisen, vaan mitä näkyi luonnossa tänään? 
Hetki sitten katselin keittiön ikkunasta, miten järven päällä kaartuu täydellinen sateenkaari kaikkine väreineen ja järven jääkuoren pinnasta hehkuu mintunvihreää, sinistä, vaaleanpunaista ja lilaa. Ihan uskomatonta. Ja niin olin haltioissani, etten ymmärtänyt edes yrittää kuvata tuota kaikkea. Varmaan parempi niin, en koskaan saa vangittua valokuviin niitä todelisia värejä, joita näen.

Ja nyt tuntuu ihan tylsälle kutsua sinua viettämään VAIN punaista väri-iltaa...Niin, miksei joulukuu voisi hehkua kaikissa noissa näkemissäni väreissä. Itsestähän se on kiinni, mitä kokee...


      Jokatapauksessa kutsun sinut nyt kuitenkin siihen "vain"
JOULUKUUN PUNAISEEN VÄRI-ILTAAN
Istutaan iltaa joulukuun kolmantena keskiviikkona ja nyt poikkeuksena myös päivää ennen eli tiistai-iltana.
Aika ja paikka sama molempina iltoina eli  
BLACKSTAGE tattoo-studiolla kello 19.00 
tiistai 17.12. ja keskiviikko 18.12.
Tule, kumpi ilta itsellesi paremmin sopii ja ota ystävä mukaan, jolle haluat värejä jakaa. Jos ystäviä on mukana paljon, voidaan pitää alkuun pikakertaus marraskuun mustasta, niin pääsee jokainen "juurta myöten" tarinaan mukaan.
Olet sydämellisesti tervetullut.

Kiva, jos laitat viestiä tulostasi ja mahdollisista ystävistä, niin tiedän, montako joulutorttua paistan...
Tähän tai sähköpostiin margitkin@luukku.com 
tai puhelimeen 0400456241.
 
Lämmin joulunpunainen halaus sinulle
Margitilta

 


lauantai 23. marraskuuta 2013

Kuu joulun valmisteluissa

Kylläpä meiltä nyt tämä jouluun valmistautuminen sujuu, kun otetaan kuu avuksi! 


Eli nyt eletään sitä vähenevän kuun aikaa, kun saatiin tuo valtava täysikuu pienenemään päin. Vähenevän kuun aikana kaikki kotityöt sujuu helpommin, lika irtoaa paremmin, tarvitaan miedompia pesuaineita ja pienempi määräkin niitä riittää. Eli nyt on hyvä aika tehdä sitä joulusiivousta, ken haluaa.
Ja jos haluat, että siivous sujuu erityisen hyvin, sen voi ajoittaa vielä oikeisiin päiviin.

Ensi viikonloppuna torstaista lauantaihin 28.-30.11. on parasta aikaa tehdä suursiivousta. Silloin kuu on vaa'assa ja on ns.ilmapäivä. Silloin imuroidaan, avataan ikkunat ja annetaan ilman tulla sisään. Tuuletetaan petivaatteet ja vaihdetaan ne, jopa patjat on silloin hyvä tuulauttaa. Myös ikkunanpesu sujuu hyvin.
Sunnuntaina ja maanantaina 1.12.-2.12.on vesipäivät, kuu on silloin skorpionissa. Silloin vasta pestään. Eli pyykit pyörimään, pestään lattiat ja tehdään tahranpoistot, jos on tarve. Tuo ajankohta on muutenkin erityisen hyvä, koska silloin on myös viimeiset päivät ennen uutta kuuta. Viimeiset päivät tunnetaan myös hävityspäiviä, eli silloin hävitetään kodista (ja elämästä) pois kaikki turha ja ylimääräinen. Annetaan tilaa uudelle.

Uusikuu syntyy siis tiistaina 3.12. Tämä uusikuu muistuttaa meitä olemaan antelias, uskomaan, toivomaan ja ymmärtämään. On hyvät mahdollisuudet uusiin hankkeisiin, lahjakkuuksien löytymiseen ja rahan lainaamiseen. Ja jos matka kiinnostaa, käytä tämän uudenkuun aika hyödyksi sen suunnitttelemiseen.
Päivä, jolloin uusi kuu syntyy, on hyvä päivä paastota.
Se edistää terveyttä.

Sitten heitetään siivousrätit nurkkaan ja aletaan leipomaan!
On kasvavan kuun aika, jolloin kuun voima vetää ylöspäin, kasvattaa. Eli taikinat kohoaa hyvin, leivonnaisista tule kuohkeita ja ilmavia. Ja nyt kun koti on puhdas, voi alkaa koristelemaan ja valmistelemaan muutenkin joulua varten.
Kasvatetaan joulufiilistä.

Kasvavan kuun aikana kannattaa kaataa myös joulukuusi ja kerätä havut ja kukat kuivakukka-asetelmiin.  Perustuu taas siihen, että kasvavan kuun aikana elinvoima virtaa ylöspäin.
Vanha kansa on tiennyt myös sen, että ihan kaikista paras ajankohta joulukuusen kaatoon on 3 päivää ennen vuoden 11. täysikuuta. Tuo ajankohta sattuu hyvin usein marraskuun puolelle. Tänä vuonnakin se on jo elettyä aikaa, se 11. täysikuu oli se, joka meitä viimeksi jo valvotti.
Entisaikaan tuolloin kaadetut puut saivat "kuuleiman" ja olivat hieman kalliimpia kuin tavalliset joulukuuset.

Tiistaina 17.12. on vuoden viimeinen täysikuu. Sattuukin loistavasti juuri joulukuunväri-iltoihin =).
Tämä kuun aika neuvoo meitä opiskelemaan ja kehittämään uutta. Myös kaukoparannus toimii hyvin tämän täydenkuun aikana.

Sitten alkaa taas vähenevän kuun aika. Jos ne siivoukset jäi kuun alussa tekemättä, asian korjaaminen sujuu hyvin nyt.
Ikkunanpesu, tuuletus ja petivaatteet ehtii vielä vaihtamaan ennen jouluaattoa, lauantaina tai sunnuntaina 21.-22.12.
Paras aika suursiivoukselle on tapaninpäivänä ja sitä seuraavana päivänä, jonka jälkeen pesupäivät lauantaina ja sunnuntaina 28.-29.12. 

Ja voi vitsi, miten upeasti ajoittuu tähän vuodenvaihteeseen
hävityspäivät juuri ennen uuden vuoden lupauksia! Tämän vuoden kolme viimeistä päivää on aivan loistavaa aikaa heittää menemään kaikki vanha, mikä ei palvele sinua elämässäsi mitenkään, ja tehdä näin tilaa uuden vuoden lupauksille ja mahdollisuuksille vastaanottaa elämään uutta ja parempaa!

Muutenkin tämä joulunaika on meille kuun kierron mukaan hyvin armeliasta. Nimittäin, koska joulu ajoittuu vähenevän kuun aikaan, ja silloin ei liho niin helposti, voidaan ihan surutta syödä koko joulu 17. päivästä vuoden viimeiseen hetkeen saakka.
Mutta heti kun vuosi vaihtuu, onkin sitten sen paastopäivän aika!

Ainiin! Ne leijonapäivät! 

Leijonapäivät on niitä hiustenhoitopäiviä: hellitään ja ravitaan, leikataan jos tarve on. 
Huomenna ja maanantaina 24.-25.11. 
Joulukuussa lauantaina ja sunnuntaina 21.-22.12.

Hiustenhoitopäiviä jatkaa heti leijonapäivien jälkeen neitsytpäivät, eli 
tiistaina ja keskiviikkona 26.-27.11.
ja maanantaina ja tiistaina 23.-24.12. 
Neitsytpäivät on parempi ajankohta permanentin ottoon kuin leijona. Leijonan tuli saattaa kärtsäyttää... Värin laittaisin kuitenkin leijonapäivänä, varsinkin jos väri on ravitseva. 

Leijonapäivien vastakohta, karvanpoistopäivä eli kaurispäivät ajoittuu torstaille ja perjantaille 5.-6.12.
Silloin poistetut karvat ei kasva niin nopeasti takaisin, samoin kynnet kannattaa viilailla kuntoon kaurispäivänä, eivät lohkeile niin helposti. Tämä on testattu ja toimii!
Näillä karvoilla mennäänkin sitten vuoden yli. No, jos haluaa uudenvuodenvastaanotossa olla siinä seksikkäässä pikkumustassa, ne hävityspäivät toimii karvanpoistoajankohtana myös loistavasti.

Ihanata joulunodotusta sinulle
Margitilta

 
 


perjantai 22. marraskuuta 2013

Ihan voittajafiilis!

Ensimmäiset väri-illat on nyt oikeesti pidetty ja mulla on ihan voittajafiilis. Olen voittanut itseni, ja se tuntuu hyvälle.

Oma uupumus mahdollisti minulle lopulta sen, että pääsin etsimään itseäni. Matkalla löysin yrtit, kivet, kuun ja värähtelyt. Reikin, kehon ja mielen yhteenkuuluvuuden ja kielen. Ja lopulta ne värit, jotka olin hukannut. Mutta ennenkaikkea löysin energian, joka virtaa meissä kaikissa ja joka paikassa, joka hetki. 

Nyt hieman ehjempänä ihmisenä, minusta olisi ihana jakaa tätä reppuni sisältöä kanssasi.

Tällä viikolla repusta kaivettiin esille jo musta väri ja tarkoitus on jatkaa, joka kuukausi yksi väri ja sen vaikutus kerrallaan, tutustutaan myös samalla taajuudella värähtelevään chakraan ja sitä kautta myös kehon ja mielen osaan joka sille värille sykkii.
Kesään mennessä olisi koko kroppa käyty läpi.

Suuri kiitos sinulle joka olet jo mukana ollut. Oli ihana kuulla ja nähdä, että tämä mun ideani saattaa toimia ja tehdä sen, mikä sen tarkoitus on ollutkin: saattaa meitä tämän "ajan, joka pitäisi hävittää kalenterista" yli ihan huomaamatta. Jospa meillä jokaisella olisi kevääseen mennessä pieni reppu pakattuna myös tuleviin pimeisiin aikoihin...

Riikan kanssa laitetaan tänne juttuja, joista voitte käydä muistelemassa mitä on jo jutusteltu, mustasta väristä ja sen kanssa samalla taajuudella värähtelevästä maatähtichakrasta, reikistä, väriterapiasta ym. Näin myös sinä, joka et paikalle päässyt, olet mukana ihan joka hetki.

Ja kyllä, laitan tänne tarinaa myös kuusta ja sen rytmistä, ken sen tahtiin haluaa itseään ja elämäänsä rytmittää. Tänään ja huomenna on muuten hyvä päivä kastella kukat ja pestä pyykkiä. ;)

Pukeudutaan vaan siihen turvalliseen mustaan, mutta muistetaan lisätä sinne ripaus vaikka joulunpunaista. Paitsi sinä, siskoni, joka kärsit niistä rytmihäiriöistä. Pysy sinä siinä vihreässä ja jos ihan välttämättä haluat käyttää punaista, niin sitten vaaleanpunaista. 

Joulukuun väri-illasta oli jo sen verran puhetta, että kahvit keitettäisiin silloinkin, mutta mietittiin niitä päiviä, kun vissiin se kuun kolmas keskiviikko ja torstai on just joulujuhlapäiviä, että jos pidettäisiin silloin jo tiistaina 17.12. ja keskiviikkona 18.12. Sama aika ja paikka, eli Blackstagella ilta seitsemältä. Jokainen voi itse katsoa kumpi päivä käy ja tulla jos sille tuntuu, että joulunpunainen kiinnostaa...
Ja jos mielessäsi on ystävä, jolle haluat tätä jakaa, 
ota ihmeessä mukaan.

Minulle saa jutustella, tänne tai sähköpostiin
margitkin@luukku.com tai puhelimeen 0400456241
Iloa, valoa ja väriä sinulle tähän päivään
Margitilta =) 


lauantai 16. marraskuuta 2013

Iloa, valoa ja väriä päivääsi

Tämä aika on sellaista, että kovin helposti ilo, valo ja värit unohtuvat ja häviävät arjen rutiineihin, ehkä huoliin ja  murheisiinkin. Syksyllä varsinkin, kun kaikki valot ja värit luonnostakin häviävät. On helppo painua alas arjen harmauteen.

Minulle kävi niin. Ensin pyristelin ja pyristelin sitä tunnetta vastaan, mutta mitä enemmän rimpuilin, sitä syvemmälle mustaan ajauduin. Viimein en voinut muuta kuin pysähtyä. Vedin henkeä, syvään henkeä. Uudestaan ja uudestaan.

Pikkuhiljaa, hengityksen myötä, mustaan alkoi ilmestyä pieniä valo-ja väripilkkuja. Niitä oli mukava tarkkailla suljettujen silmien suojassa. Näin vähä vähältä sain elämääni takaisin iloa, valoa ja värejäkin.

Olen siitä hyvin kiitollinen. Tunnen olevani pitkästä aikaa enemmän oma itseni ja siitä syystä haluaisin jakaa tätä iloa, valoa ja värejä.

Olen kutsunut koolle muutamia ihmisiä, jotka ovat antaneet minulle iloa ja valoa, siksi sinutkin olen kutsunut mukaan. Jutellaan ilosta, valoista ja väreistä, värien vaikutuksesta mieleen ja kehoon. Kuunnellaan kuun ja hengityksen rytmiä.

Olet sydämellisesti tervetullut.